Normipäivä Akvaariossa

Särkänniemessä on paljon erikoisia työpaikkoja. Muun muassa Akvaario. Tässä on koottuna akvaarionhoitajan normipäivä.

Särkänniemen Akvaariossa kalojen ja matelijoiden hoidosta huolehtii kolme eläintenhoitajaa. Akvaariolla on vähintään yksi eläintenhoitaja töissä joka päivä, myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Työpäivä aloitetaan ottamalla pakastimesta sulamaan päivän ruoka-annokset.

 

Kaikki altaat ja terraariot käydään läpi tarkistuslistan kanssa. Listaan merkitään tarvittavat hoitotoimet, kuten lasien puhdistus, suodattimen pesu, vedenvaihto, tai muu puhdistus. Eläinten tarkkailu on tärkeä osa työtä. Näin mahdolliset poikkeamat eläinten käyttäytymisessä huomataan ajoissa ja niihin voidaan kiinnittää huomiota.

 

 

Yleisötilan siisteys tarkistetaan ja akvaarion laseista pestään sormenjäljet. Iguaani, maakilpikonnat ja marsut saavat salaatti- ja vihanneslautasensa.

Koiramäen marsuille on rakennettu talveksi aitaus akvaarion aulaan ja akvaariolaiset käyvät ruokkimassa ne aamuisin.

Kosteutta vaativien matelijoiden terraariot sumutetaan kahdesti päivässä. Kamelontti nauttii suihkusta.

Myös viherkasvien hoito kuuluu akvaarionhoitajien tehtäviin. Paludaarioiden orkideat suihkutellaan päivittäin.

 Akvaarion uudet tulokkaat, undulaatit ja seeprapeipot ruokitaan ja lintula siivotaan.
 

 

Kameleontti ja sarvisammakko saavat ötökkäaterian. Kuvassa kameleontti käy nappaamassa herkun lasista.

Akvaarion hoitotiloissa kasvatetaan hyönteissyöjille sirkkoja ja jauhomatoja. Matofarmi onkin ötökkökammoisille hermoja raastava paikka.



Päivittäisiin rutiineihin kuuluvat myös erilaiset altaiden puhdistustyöt kuten:

Suodattimien pesu



Levän puhdistus laseista. Kuvassa vilahtaa leväraappa.



Merivesialtaiden valkuaisvaahdottimien pesu



Kalat ruokitaan kolmesti päivässä. Kalojen ruokalistalta löytyy simpukkaa, katkarapua, seitiä, muikkua, artemian toukkaa, surviaissääsken toukkaa, viherruokaa, sekä hiutaleita ja pohjatabletteja.



Jotkin lajit, kuten kiekkokalat ja norsukalat, tarvitsevat erityistä huomiota ruokinnan suhteen.





Jotkin yksilöt ovat oppineet hakemaan ruokansa hoitajan kädestä. Kuvassa sampi käy nappaamassa herkkupalan. 



 Merivesialtaisiin lisätään mineraaleja.



Vesiarvoja mitataan testeillä.



Eläinten poikasia hoidetaan akvaarion hoitotilojen puolella. Tässä aksolotlin poikasia.



Joka vuosi muutama allas sisustetaan uudelleen. Tässä muutaman vuoden takaisessa kuvassa Akvaarion eläintenhoitajat rakentavat uuden altaan kalliotaustan lasikuidusta, hartsista ja laastista.




Aina välillä Akvaariolla vierailee koulu- päiväkoti- ja muita ryhmiä, joille eläintenhoitajat pitävät opastettuja kierroksia. Kuvassa viime kesän yksi rohkea Elämysleiriläinen pitää kädessään argentiinantorakkaa.



Ja Akvaariohan on avoinna viikonloppuisin klo 11 - 17. Tervetuloa!




Kirjoittaja on Akvaarion hoitaja Johanna.

Eläimellisiä elämyksiä

”Suojelemme sitä mikä on lähellä sydäntämme. Lähimpänä sydäntämme ovat asiat, joista tiedämme jotain. Tietää voimme vain asioista, jotka meille opetetaan.”

Elämysleirin ydin kiteytyy tässä Baba Dioumin vuosikymmeniä sitten lausumassa ajatelmassa, ja se komeilee myös jokaisen elämysleiriläisen leiridiplomissa. Eläimillä – niin karvaisilla, suomuisilla kuin eväkkäilläkin – on taikavoima, joka saa lasten ja vanhempienkin sydämet avautumaan. Syntyy tunteita ja muistikuvia, kokemuksia ja uusia elämyksiä. Näiden kokemusten ohella tarjoiltu tieto antaa tärkeille asioille uudenlaisen merkityksen. Mikä on esimerkiksi jokapäiväisten valintojemme ja pienien tekojemme vaikutus ympäristöömme, siellä asuviin eläinystäviimme ja loppujen lopuksi myös meidän ihmisten elämään?

Elämysleireillä Särkänniemen eläinmaailma avautuu tekemällä, kokemalla ja näkemällä. Leirit tarjoavat lapsille hauskan, opettavaisen ja varmasti ikimuistettavan kaksipäiväisen kokemuksen. Raotan elämysleirin ohjelmaa leiriohjaajan näkövinkkelistä.

Millainen nisäkäs on delfiini? Mitä valaille maailman merissä kuuluu?

Ensimmäisen leiripäivän aloitti delfinaariobiologin pitämä oppitunti nisäkkäistä, eritoten vesiympäristöön sopeutuneista merinisäkkäistä. Käytännössä delfiineihin päästiin tutustumaan altaan puolella. Siellä opittiin delfiinin fysiologiasta ja anatomiasta sekä sopeutumisesta vesiympäristöön. Lapset pääsivät seuraamaan delfiineitä aivan lähietäisyydeltä ja kurkkaamaan delfiinin suuhunkin. Samalla opittiin paljon – selvisi muun muassa, mihin selkäevää tarvitaan.

Lapset saivat myös seurata delfiinien kouluttamista ja samalla johdatuksen eläintenkoulutuksen perusteisiin. Kouluttamisessa käytetään positiivista ehdollistamista. Tämä tarkoittaa sitä, että eläimen haluttua toimintaa vahvistetaan kiitoksin, silityksin, pillin vihellyksellä tai vaikkapa kalan avulla. Näin eläin oppii, että oman käyttäytymisensä avulla se voi vaikuttaa siihen, että erityisen kivoja asioita tapahtuu, ja näin se alkaa toistaa käyttäytymistä. Samalla tavalla me ihmisetkin opimme kaikkein parhaiten. Kouluttaminen on yksi tärkeimmistä ihmisen hoidossa olevien eläinten hyvinvointia lisäävistä asioista. 

Seuraavaksi päästiin tutustumaan delfiineiden ja valaiden äänimaailmaan; sekä niiden ääntelyyn että myös siihen valitettavaan tosiasiaan, että maailman meret ovat nykyisin kovin meluisia, mikä aiheuttaa ongelmia kaikille merinisäkkäille. Jatkoimme myös muista valaiden ja merieläinten kohtaamista uhkista, joita ovat saasteet, verkot, laivaliikenne sekä merten roskaantuminen, joka on valtava ongelma. On arvioitu, että jokaisella neliökilometrillä merissä kelluu noin 13 000 muoviroskaa. Joka vuosi meriin päätyy 6,8 miljoonaa tonnia lisää roskaa, johon merieläimet takertuvat, loukkaavat itsensä, tukehtuvat, lopulta jopa kuolevat. Pohdimme yhdessä, mitä me voimme itse tehdä vähentääksemme ihmisen aiheuttamia ikäviä vaikutuksia luontoon.

Miksi delfiinit ovat kaksivärisiä? Entä mitä löytyy kylkievän sisältä? Mikä on delfiinin moottori? Katso ylläolevat videot, Eevertti näyttää!

Tässä Leevi maalaa taidetta delfiininhoitaja Kirsin ja elämysleiriläisen avustamina. 

Aitoa delfiinitaidetta. Kuvat maalasivat veljekset Leevi ja Eevertti. 

Iltapäivällä leiriläiset valtasivat Akvaarion

Kuinka kameleontti vaihtaa väriään? Miten kameleontti ruokailee? Miksi käärme lipoo kieltään? Pystyykö kilpikonna lähtemään kuorestaan? Pureeko torakka? Kuinka voimakas on sähköankeriaan sähköisku? Kalat, matelijat ja hyönteiset tulivat leiriläisille tutuksi, ja takatilojen ötökkälaboratoriossa päästiin lähikontaktiinkin muutaman ”ötökän” kanssa! Kalojen ja muiden pieneläinten hoidossa leiriläiset saivat opastusta; jos lemmikin ottaa, on siitä myös aina pidettävä huolta parhaalla mahdollisella tavalla.

Elämysleirillä seurattiin, kuinka kameleontti saalistaa. Se sinkoaa kielensä hämmästyttävän pitkälle ja kiskoo suuhunsa niin suuria saaliita, että vastaavaan pystykäseen pitäisi ihmisen liikutella kielellään 10 kg:n kappaleita. 

Kalastus on vuosisatoja vanha tapa hankkia ravintoa ruokapöytään, mutta moni leiriläinen ei ollut vielä koskaan käynyt kalassa. Leirillä kerroimme erilaisista kalastustavoista ja siitä, kuinka kestävällä pohjalla oleva kalastaminen on hyväksi sekä luonnolle että myös ihmiselle – onhan kalaravinto terveellistä ja omasta järvestä pyydystettynä mitä parhainta lähiruokaa. Leiripäivän päätteeksi laskimme katiskan Näsijärveen ja jäimme odottelemaan kalasaalista, jotta pääsisimme tutustumaan suomalaiseen kalalajistoon käytännössä. Lapset saivat kotiin viemisiksi myös mato-ongen, jota moni aikoi testata heti seuraavana päivänä.

Suomessa on 2 luonnonvaraista torakkalajia, tämä jättiläinen on argentiinantorakka. 

Python on kuristajakäärme, mutta varsin lempeästi se otti lasten silittelyt vastaan.

Maatilan elämää Koiramäellä

Toisen leiripäivän aamuna suuntasimme Koiramäkeen, jossa tutustuimme maatilan elämään. Tutuksi tulivat niin koiranpennut, siat, alpakat, ponit kuin kanatkin. Ponin hoitoon ja ratsastukseen tutustuttiin käytännössä, ja kanalassa päästiin etsimään yön aikana munittuja munia: aitoja vapaiden kanojen luomumunia. Mutta mistä tulee maito ja juusto? Lypsyä harjoittelimme ”käsinlypsykoneella”, ja juustolassa perehdyimme siihen, kuinka juustoa ennen vanhaan maataloissa tehtiin. Vanhanajan työkalut kiinnostivat leiriläisiä eritoten; mikä on häkilä? Mitä karstalla tehdään? Mitä on lihtaaminen, entä kaulaaminen? Nämä entisajan työt työkaluineen tulivat näin tutuiksi myös nykypäivän lapsille.

Sikamaista elämää Särkänniemeläisittäin. Isoimpana mallia näyttää villasika Maurix.

Särkänniemen Sylvester on komea alpakkaorhi. 

Miten lampaan ja alpakan villa eroavat toisistaan?

Yön aikana Koiramäen kanat olivat munineet 5 munaa. Taattua luomulaatua! 

Höyhen, untuva vai sulka? 

Ennen ratsastusta täytyy poni harjata huolellisesti. 

Tässä kulkupelissä on 1 hevosvoima. 

Iltapäivällä kävimme avaruusmatkalla Planetaariossa ja kertasimme planeetat ja tutuimmat tähtikuviot. Onkohan avaruudessa älyllistä elämää muualla kuin Maassa? Leirin viimeiseksi ohjelmanumeroksi säästyi katiskannosto; sieltä nousi toistakymmentä särkeä, jotka varovasti kaadettiin isoon saaviin. Tutkailimme kalan ominaispiirteitä ja rakennetta särjen avulla. Tämän jälkeen suurin osa särjistä pääsi vahingoittumattomana takaisin Näsijärveen, ja muutama kala muutti Akvaariolle kotimaisten kalojen altaaseen, jossa särkiä ei ollut aiemmin. Lopuksi vielä ryhmissä opeteltiin tunnistamaan suomalaisia kalalajeja – monille tunnistaminen näytti olevan yllättävän helppoa!

Päivän päätteeksi nousimme Näsinneulan huipulle ihastelemaan suomalaista hienoa järvimaisemaa – toisella puolella Näsijärvi, toisella Pyhäjärvi. Järviä yhdistää Tammerkoski. Jäätelöä syödessä tunnistettiin myös monta tuttua paikkaa Tampereelta.

Monta kokemusta rikkaammat, uutta oppineet ja uusia kavereita saaneet leiriläiset noutivat päivän päätteeksi leiridiplominsa leiriohjaajalta. Kysyttäessä mikä oli leirillä hauskinta, tuli vastaus kuin yhdestä suusta: kaikki! Mikäpä olisi parempi kiitos leiriläisiltä!

Vuodesta 2008 lähtien elämysleireillä on käynyt noin tuhat lasta. Toivon omasta puolestani, että Elämysleiri on omalta osaltaan istuttanut leiriläisiin luonnontieteen kipinän, halun tietää lisää, tutkia, ihmetellä ja ihastella kaikkea kaunista ympärillämme; eläimiä niin maalla, vedessä kuin ilmassa, sekä eläinten ympäristöjä, vesistöjä, metsiä ja taivasta. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi ja tulevaisuus on meidän kaikkien – ja erityisesti tulevien sukupolvien – käsissä.

Seuraava Elämysleiri järjestetään Särkänniemessä 4.-5.8. Lue lisää Elämysleireistä Särkänniemen internetsivuilta (klik!)

Kirjoittaja on Nitta Virolainen: delfinaariobiologi, FM, biologian ja maantieteen opettaja, joka on mm. suunnitellut ja toteuttanut Elämysleirejä ja kehittänyt muuta opetuksellista tarjontaa Särkännimessä vuodesta 1997.

Huomenna avataan ja toivottavasti myös tavataan…!

Koiramäellä tehdään vielä viimeisiä istutuksia.

 Ensimmäinen huvipuistopäivä on Särkänniemeläisille aina jännittävä hetki. Koko vuosi on tehty töitä, että saadaan kaikki kuntoon juuri teitä varten! Laitteet ovat huollettu ja kunnostettu talven aikana, kesähenkilökunnan koulutukset ja perehdytykset ovat pidetty, kaikki paikat ovat siivottu ja putsattu kiiltäviksi, ihanat uudet tuotteet odottavat ostajia, julisteet ja opasteet ovat tulostetut ja laitettuina paikoilleen. Huomenna kesä sitten pyörähtää käyntiin portista astuvien isojen ja pienten huvittelijoiden myötä!

Koskiseikkailulla koulutetaan huomista varten.

Tropin ja Nekun Apteekissa on karkit ja suklaat järjestyksessä.

Lahjavinkki! Jos Särkänniemeen ja sen eläinmaailmaan haluaa tutustua tarkemmin, niin hyvin menneen lukuvuoden päätteeksi kannattaa ostaa paikka suositulle Elämysleirille.

Tässä muutama söpöläinen joihin voi tutustua Elämysleireillä. Kuvissa Maurix ja Kille.

Särkänniemen Elämysleireillä tutustutaan mm. tarkemmin siihen, mitä tapahtuu Delfinaariossa ja kuinka delfiinejä hoidetaan sekä koulutetaan. Koiramäellä puolestaan tutustutaan alpakoihin, villasika Maurixiin, poneihin, aaseihin, kaneihin ja moniin muihin eläinystäviin. Lisäksi vieraillaan Akvaariossa ja ihmetellään ihmeellisiä eväkkäitä sekä matelijoita. Tämän lisäksi leiriläiset saavat päivän päätteeksi Elämysavaimet ranteeseensa ja pääsevät huvittelemaan loppupäiväksi oman mielensä mukaan. Kannattaa kurkata leirin tarkemmat tiedot internetsivuiltamme: http://www.sarkanniemi.fi/fi/elamyspaketit/elamysleirit

Nähdään huomenna!