Näytetään tekstit, joissa on tunniste särkänniemi 40-v. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste särkänniemi 40-v. Näytä kaikki tekstit

11. toukokuuta 2015

Särkänniemen avajaisissa noin 10 000 synttärivierasta

Särkänniemi avasi ovensa lauantaina 2.5.2015 ja huvipuistossa alkoi 40-vuotissynttärikesän juhlahumu.

Kuva: Atacan Ergin.
Tampereen Kotkien torvisoittokunta töräytti juhlat käyntiin kuten silloin 40 vuotta sitten.

Kuva: Tanja Juvani.

Kakkukahvit houkuttivat jonoksi asti hieman koleassa säässä.


Kuva: Atacan Ergin.

Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä tarjoili kupit kuumaa juotavaa.


Kuva: Tanja Juvani
Valkeakoskelaiset Emmi, Roosa ja Jaakko olivat saapuneet puistoon heti ensimmäisten joukossa.
9-vuotiaat tytöt olivat viihtyneet Angry Birds Landissa ja nyt maistui kakku.

– Hyvää, raikasta kakkua, ei ollenkaan äklönmakeaa, totesi Jaakko. Kuva: Tanja Juvani.
Uudistetulla Pelitorilla on kunnon markkinameininki.


Kuva: Atacan Ergin.
Pelitorilla kohtaavat vanhat, pienten lasten suosikkiklassikot Possujuna, Karamelli-karuselli, Kahvikupit, Leppäkerttu ja Merirosvolaiva. Ihanan värikkäällä alueella myyrät kurkistelevat koloistaan ja herkut saavat veden tirskahtamaan kielelle.
Kuvat: Tiia Välimäki.


Aurinko alkoi paistaa iltapäivän aikana ja rohkeimmat uskaltautuivat kosken kuohuihin.

Kuva: Atacan Ergin.

Särkänniemeläisten omat bändit Kandela ja Kaksoispiste viihdyttivät yleisöä.

Kandela soi heleästi Näsijärven rannalla. Kuva: Tanja Juvani.


Kylmä sää ei kangistanut Kaksoispistettä. Kuvat: Atacan Ergin.

Iki-ihana Krista Siegfrids kruunasi illan. Synkistä ennustuksista huolimatta ei satanutkaan koko päivänä, ja Kristan setin alussa aurinko tuli kunnolla esiin.

Kuva: Atacan Ergin.
Faneilleen uskollinen Krista Siegfrids jakoi nimikirjoituksia, halasi, jutteli ja otti selfieitä faniensa kanssa puolitoista tuntia keikan päättymisen jälkeen.

Kuva: Atacan Ergin.

Kirjoittaja on Särkänniemen markkinointiviestinnän harjoittelija Tanja.

6. toukokuuta 2015

10 tapaa kuntoilla Särkänniemessä

Aika moni Särkänniemeläinen jumppaa päivän aikana sen verran, ettei illalla tarvitse enää punttisalille mennä. Särkänniemessä tehdään monenlaista fyysistä työtä eri paikoissa ja eri tyyleillä. Päätin siis käydä tekemässä kierroksen ympäri Särkänniemeä nähdäkseni missä mennään ja tarvitaanko TYKY-toimintaa.

1. Konttorin kyykkyyn-ylös

Ihan ensimmäisenä jumppareina bongaan rakkaat kollegat. Moni ei taida tietääkään, että aika suuri osa julisteista tehdään ja tulostellaan ihan itse täällä toimiston puolella. Juuri ennen puiston aukeamista on tohina parhaimmillaan (tai pahimmillaan). Osa hymisee Samuli Edelmannin "Ei mitään hätää" -biisiä samalla kun leikataan ja laminoidaan. Ja aina paperi loppuu kesken kaiken, joten pientä jumppaa siitäkin saadaan.


Isot tulosteet pitää laminoida ja leikata. Tanja näyttää mallia.

Ja aina se paperi loppuu kesken kaiken. Rullat ovat oikeasti painavia.

2. Käsijumppa

Kokoushuoneesta löytyy myyntipalvelun Henkka. Lipukkeita on tulostettu useampi tuhat ja nyt ne pitää vielä niputtaa ja käydä läpi. No, eihän tämä tietysti mitenkään järkyttävän fyysiseltä näytä, mutta kyllä se sormiin ottaa.
Henkkaa vielä naurattaa. Vihreät lipukkeet ovat menossa asiakkaalle. On niitä siinä jokunen.

3. Akvaarion allasjumppa

Toimistolta lähdettyäni törmään Akvaarion väkeen. Kysyn, onko Akvalla töitä joissa fyysisesti rasittuu, tai joissa työasennot ovat erikoisia. Kaitsu päättää demonstroida käytännössä mitä akvaarioiden lasien puhdistus tarkoittaa. Eli pitkällä raapalla kurotellaan takatilojen kautta lasille. Asiakas ei tätä välttämättä huomaa. Itse lyhyenä ja pyöreänä ihmisenä en edes tohtisi kokeilla keikkumista noin lähellä vettä, piraijat olisivat haukanneet varpaasta monta kertaa.


Akvaarion lasien puhdistus on aika taiteilua ja levän raappaaminen lasista vaatii myös käsivoimaa.
 

4.  Nartsan nostelut
Kentälle päästyäni näen ensimmäisenä kaksi reipasta työntekijää huvipuistoklassikon, Narunvedon, luona. Pelipalkinnot tulevat isoissa pahvilaatikoissa, joista ne laitetaan esille peleille. Aiemmin tytöt ovat myös askaroineet palkinnot kiinni naruihin. Mutta yhtä kaikki, nostelua ja kyykkimistä täälläkin tehdään.


 
5. Ajolaitteenhoitajien kilometriurakka

Take Offilla koulutetaan uusia ajolaitteenhoitajia. Vastaavat Hanna ja Antti ovat kauempana valvomassa tilannetta. Mitenkäs täällä, aika staattiseltahan tuo työ äkkiseltään vaikuttaa? Hanna nauraa ja kertoo, että laitteiltahan löytyy kaikenlaista fyysistä tekemistä. Esimerkiksi pienempien laitteilla nostellaan lapsia paljon, Tukkijoella siirrellään asiakkaiden kasseja (jotka ovat kuulemma välillä aikamoisia tiiliskiviä). Ja yllättäen joillakin laitteilla kävellään hyvinkin yli kymmenen (10!) kilometriä päivässä. Esimerkiksi Koskiseikkailun kannella ja Red Baronilla tulee kilometrejä hyvinkin herkästi. Ja Tornadon ja Trombin turvakaaret antavat hyvää yläselän ja oikojien treeniä. Eli ei mitään turhaa hommaa liikunnallisessakaan mielessä.

Hanna ja Antti kertoivat lisää ajolaitteenhoitajien päivästä.

Uusia laitekuskeja koulutetaan Take Offilla. Kohta alkaa pyöritys!

6. Aurinkoterassilla nostellaan

Matkaa jatkaessani törmään kahteen reippaaseen nuoreen mieheen. Kesätyöntekijät tulevat yleensä viikkoja ennen puiston aukeamista töihin siivoamaan ravintoloita ja kioskeja talven jäljiltä. Hommaan kuuluu myös pöytien ja tavaroiden nostelua paikasta toiseen. Aurinkoterassilla pistetään paikkoja kuntoon kesän ensimmäisiä asiakkaita varten.

Siitä se terassi rakentuu. Vielä tuulee viileästi Näsijärveltä, mutta kohta puhaltelevat kesän lempeät tuulet.


7. Haravointia purolla

Matkan varrella törmään huollon työnjohtajaan Teroon, joka on joutunut haravan varteen. Pelitorin varrella oleva puro pitää puhdistaa talven aikana veteen joutuneista lehdistä. Yleensä huollon työt ovat kyllä fyysisempiäkin, mutta ihan mukavaa verryttelyä haravointikin on. Isommat haravoinnit Särkänniemen alueella suorittaa puutarhaosasto ja välillä talkoolaisetkin.

Lehtiä ja roskia nousee tasaisella tahdilla.

8. Hevosten nostelua ja Kahvikupposia huollon tapaan

Mitäs täällä tapahtuu? Karamelli-karuselli on löytänyt uuden paikan uudistetulta Pelitorilta. Itse laite on jo siirretty muutama viikko sitten paikoilleen, nyt vain täytyy löytää hepoille oikeat kohdat. Hevosia nostellaan kahden hengen voimin ja aika sutjakkaasti ne näyttävät paikoilleen menevänkin. Ja heti naapurista löytyy huollon kavereita Kahvikupeilta. Laitteen alustaa pitää säätää, jotta se ei ota reunoihin kiinni. Ensin käännetään kammesta ja sitten potkitaan vauhtia. Huollon tehtävät ovat varmaan Särkänniemen fyysisimpiä. Paljon nostellaan ja kannetaan, viedään ja tuodaan.

Karamelli-heppa löytää paikkansa.

Ensin säädetään tasoa...

..ja sitten potkitaan vauhtia. Nyt ei enää rahise mistään suunnasta.

9. Käsivoimia hattarakioskilla

Yhdessä kioskissa näyttää olevan hirveän iso porukka koolla. Käyn tarkistamassa tilanteen, etteivät vain olisi jääneet jumiin? Ei syytä huoleen, kyseessä on hattaranpyörityskoulutus. Hattara on jokaisen huvipuiston suosikkiherkku. Tytöt kertovat, että tasainen pyörittävä liike tuntuu kyllä päivän jälkeen käsissä ja käsivarsissa. Sokeria pyöritetään pitkin kulhon reunoja ja kas, yhtäkkiä onkin syntynyt hattara!


10. Tukkijoen mäki

Viimeisenä siintää jokaisen Särkänniemeläisen melkeinpä päivittäinen jumppa: Tukkijoen mäki eli tuttavallisemmin Tukin mäki. Se ei näytä mitenkään pahalta, mutta kun sen on kävellyt ylös alas päivän mittaan useamman kerran, niin kyllä siinä hetken on hengästynyt.


Siinä se siintää. Tukin mäki. Huh, huh. Jokaisen sohvaperunan painajainen.

Summa summarum:  paljon tehdään erilaisia fyysisiä töitä päivän mittaan. Listasta puuttuu vielä Delfinaarion päivittäiset uintitreenit, Koiramäen eläintenhoitotyöt lannanluomisineen ja paljon muuta, mitä meillä tehdään.

Jos kuitenkin on tarvetta isommalle TYKY-toiminnalle, niin siihen on elokuussa mahdollisuus! Ja vieläpä ihan Särkänniemessä! Kaksi nelikymppistä, Tullinkulman työterveys ja Särkänniemi järjestävät yhdessä TYKY-päivän, johon voivat yritykset osallistua. Päivän aikana ei tarvitse tehdä huollon hommia tai toimiston töitä, enemmän keskitytään  miten saadaan  hyvät yöunet ja kuinka se oma ajankäyttö helpottuisi. 

Katso ohjelma tästä ja ilmoittaudu koko porukalla heti mukaan!




Kirjoittaja on Särkänniemen markkinointisuunnittelija (ja sohvaperuna) Taru

9. huhtikuuta 2015

Virkeä 40-vuotias

Särkänniemen huvipuisto täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Meillä on tavattu, rakastuttu, riidelty, pidetty hauskaa ja koettu kummia vuodesta 1975 lähtien. Särkänniemi on myös ollut 40 vuoden ajan tuhansien nuorten kesätyöpaikka. Ilmaveivissä ja Taikajoessa on rakastuttu ja ihastuttu.

Olemme aloittaneet yhdessä Moro-lehden kanssa kampanjan, jossa kerätään parhaita muistoja Särkänniemestä. Muistoja käytetään kesän aikana muun muassa erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Huvipuistoon pystytetään myös ”tarinaseinä”, josta kaikki huvipuiston vieraat voivat käydä lukemassa muistoja vuosien varrelta.

Vuonna 1975, kun puisto avattiin, oli ensimmäisten joukossa huvittelemassa Tommi Nuutio, joka kertoo näin: "Kuva on minusta (takana istuva, keltainen pusakka) Leppäkertun kyydissä Särkänniemen huvipuiston avajaiskesänä edessä istuvan naapurin lastenhoitotytön kanssa. Aina on Särkänniemessä ollut takuuhauskaa iästä riippumatta!"



Erilaisia rakkaustarinoita löytyy paljon. Tässä Ann-Christine Jäntin sokkotreffitapaaminen: "Tuttavapariskunta järjesti niinkutsutun sokkotapaamisen Särkänniemeen. Siellä sitten aikamme juteltuamme toistemme kanssa herra "uusi tuttavuus"
ehdotti minulle, että mentäisiinkö yhdessä Tornadoon. Suostuin ja siinä sitten
viimassa, kauhuhuutojen keskellä tarrauduimme toisiimme. Se tuntuikin loppujen lopuksi niin mukavalta, että teimme retken vielä toistamiseen.

Tästä tapahtumasta tulee 15.8.2015 kuluneeksi 14 vuotta. Kihlauksen jälkeen menimme avioon samaisena päivänä 7 vuotta sitten."

80-luvulla oli myös Petri Ahonen töissä Särkänniemessä järjestysmiehenä. Petri muistelee näin: "Olimme vaimon kanssa töissä huvipuistossa 80-luvulla, noin kymmenen kesää. Minä järjestysmiehenä ja vaimo ajolaitteenhoitajana. Tänä aikana menimme naimisiin."


Petrin kuva Särkänniemen pääportista 80-luvulla. Aika huikea!
Petri järkkärinä. Ovat nuo asutkin muuttuneet vuosien varrella!

Tässä vielä muutama Anita Palasen lähettämä kuva vuosilta 1979–1982: "Särkänniemi oli ehdoton ykkössuosikki lapsille, sinne piti päästä joka kesä!"



Olemme erittäin iloisia kaikista muistoista ja tarinoista joita jaatte meidän kanssamme!  Kaikkien muistojen ja valokuvien lähettäneiden kesken arvotaan viisi kahden hengen elämysrannekepakettia.
Tarinat ja kuvat voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: huvipuisto40@gmail.com



Kirjoittaja on Särkänniemen markkinointisuunnittelija Taru