Faktoja pullokuonodelfiineistä (Tursiops truncatus)

Pullokuonodelfiini (myös pullonokkadelfiini) on 30–40 delfiinilajista yleisin ja tunnetuin. Sitä tavataan merissä ympäri maailmaa napa-alueita lukuun ottamatta. Delfiinit kuuluvat hammasvalaisiin ja ovat merinisäkkäitä, eli ne hengittävät keuhkoilla hengitysaukon kautta ja synnyttävät eläviä poikasia.

Aikuinen pullokuonodelfiini on 2–4 metriä pitkä ja painaa 150–650 kg. Delfiinit voivat elää yli 40-vuotiaiksi. Delfinaariossa eliniänodote on 25, luonnossa kuitenkin vain 12–15 vuotta luontaisten vihollisten, ravinnon epävarman saannin, roskien, melun, verkkojen ja saasteiden vuoksi. Keskimääräinen elinikä sekä meressä että ihmisen hoidossa on 27 vuotta.

Delfiineillä on hyvä näkö ja kuulo. Ne kuulevat paljon korkeampia ääniä kuin ihmiset ja pystyvät kuulemaan ääniä niin vedessä kuin ilmassa. Delfiinillä on kaksijakoinen suojaväri, tumma selkäpuoli maastoutuu pohjaan eikä vaalea vatsapeite erotu veden pinnalla auringonpaisteessa.

Delfiinit syövät pääasiassa kalaa, ja Särkänniemessäkin niiden ruokavalioon kuuluu monia erilaisia kalalajeja. Ravinnosta delfiinit saavat myös kaiken tarvitsemansa nesteen.

Delfiinit ovat laumaeläimiä, jotka viihtyvät 2–15 yksilön ryhmissä. Joissakin ryhmissä on vain emoja poikasineen, toisissa esimerkiksi vain nuoria delfiineitä tai vain uroksia. Lauman jäsenet eivät välttämättä ole lainkaan sukua toisilleen. Delfiinit kommunikoivat keskenään ääntelemällä erilaisin vihellyksin ja naksahduksin. Delfiineillä on myös erityinen kaikuluotausaisti, jonka avulla ne suunnistavat ja paikantavat kohteita sekä saalistavat.

Delfinaariossa olosuhteet ovat toisenlaiset kuin meressä. Ei kuitenkaan ole totta, että delfiinien pitäisi päästä uimaan pitkiä matkoja ja sukeltamaan syvälle elääkseen ja voidakseen hyvin. Pullokuonodelfiineitä on kahta ekotyyppiä: rannikolla ja avomerellä eläviä. Särkänniemen delfiinit ovat rannikkotyyppiä, joiden päivittäinen elinpiiri on noin 3–5 metrin syvyisissä merenlahdissa ja poukamissa.

Luonnossa ravintoa etsiessään ja paetessaan delfiinit voivat uida päivässä kymmeniä kilometrejä jopa 35 kilometrin tuntinopeudella ja sukeltaa kymmenien metrien syvyyteen. Tarvittaessa ne pystyvät pidättämään hengitystään 10–15 minuuttia. Jos ruokaa kuitenkin on saatavilla lähempänä ja helpommin eikä vihollisia ole, delfiinit pysyvät luonnossakin mielellään matalikossa ja uivat vähemmän.

Eläimen hyvinvointi on laaja käsite, johon liittyvät eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille. Jotta hyvinvointi voidaan taata, on eläimillä oltava oikeus hyvään kohteluun, positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin, lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja hyvään terveyteen ja toimintakykyyn. Nämä kaikki osa-alueet on otettu tarkasti huomioon Särkänniemen delfiinien hoidossa.

Delfiinien poikaskuolleisuus on korkea sekä luonnossa että delfinaariossa. Särkänniemen Delfinaariossa on koettu surullisia poikaskuolemia, mutta niiden syy on aina ollut elimellinen eivätkä ne ole selitettävissä allasolosuhteilla.

Delfiinit ovat hyviä oppimaan ja muistamaan, ja ne voivat oppia ymmärtämään käsimerkein viitottuja pyyntöjä. Niillä on myös ruumiinkokoonsa nähden isot aivot. Älykkyyden määritteleminen ja mittaaminen on hyvin vaikeaa, sillä kaikki eläimet käyttävät aivojaan oman elinympäristönsä ja oman hengissä säilymisensä kannalta sopivalla tavalla, jota ulkopuolinen ei välttämättä voi ymmärtää. Tämän vuoksi eläimiä ei voi laittaa järjestykseen älykkyyden perusteella.

Eläinten koulutus on avainasemassa ajatellen ihmisen hoivassa olevien eläinten, myös delfiinien, hyvinvointia. Eläin oppii pitämään ihmistä turvallisena ja luottamuksen arvoisena, ja koulutusmetodien perustuessa positiiviseen ehdollistamiseen ja vapaaehtoisuuteen eläin kokee asian myönteisenä.

Näytöksissä nähtävät tehtävät ovat vain pieni osa niistä jokapäiväisistä tilanteista, joissa delfiinin koulutuksella on merkitystä; delfiinimme saavat koulutuksen avulla jatkuvasti virikkeitä ja liikuntaa, jolloin myös kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy. Koulutus on myös välttämätöntä delfiinin hoitoa ajatellen: hoitotoimenpiteet mahdollistuvat ja onnistuvat eläimen kannalta sujuvammin.