10 tapaa kuntoilla Särkänniemessä

Aika moni Särkänniemeläinen jumppaa päivän aikana sen verran, ettei illalla tarvitse enää punttisalille mennä. Särkänniemessä tehdään monenlaista fyysistä työtä eri paikoissa ja eri tyyleillä. Päätin siis käydä tekemässä kierroksen ympäri Särkänniemeä nähdäkseni missä mennään ja tarvitaanko TYKY-toimintaa.

1. Konttorin kyykkyyn-ylös

Ihan ensimmäisenä jumppareina bongaan rakkaat kollegat. Moni ei taida tietääkään, että aika suuri osa julisteista tehdään ja tulostellaan ihan itse täällä toimiston puolella. Juuri ennen puiston aukeamista on tohina parhaimmillaan (tai pahimmillaan). Osa hymisee Samuli Edelmannin "Ei mitään hätää" -biisiä samalla kun leikataan ja laminoidaan. Ja aina paperi loppuu kesken kaiken, joten pientä jumppaa siitäkin saadaan.

Isot tulosteet pitää laminoida ja leikata. Tanja näyttää mallia.

Ja aina se paperi loppuu kesken kaiken. Rullat ovat oikeasti painavia.

2. Käsijumppa

Kokoushuoneesta löytyy myyntipalvelun Henkka. Lipukkeita on tulostettu useampi tuhat ja nyt ne pitää vielä niputtaa ja käydä läpi. No, eihän tämä tietysti mitenkään järkyttävän fyysiseltä näytä, mutta kyllä se sormiin ottaa.

Henkkaa vielä naurattaa. Vihreät lipukkeet ovat menossa asiakkaalle. On niitä siinä jokunen.

3. Akvaarion allasjumppa

Toimistolta lähdettyäni törmään Akvaarion väkeen. Kysyn, onko Akvalla töitä joissa fyysisesti rasittuu, tai joissa työasennot ovat erikoisia. Kaitsu päättää demonstroida käytännössä mitä akvaarioiden lasien puhdistus tarkoittaa. Eli pitkällä raapalla kurotellaan takatilojen kautta lasille. Asiakas ei tätä välttämättä huomaa. Itse lyhyenä ja pyöreänä ihmisenä en edes tohtisi kokeilla keikkumista noin lähellä vettä, piraijat olisivat haukanneet varpaasta monta kertaa.



Akvaarion lasien puhdistus on aika taiteilua ja levän raappaaminen lasista vaatii myös käsivoimaa.
 

4.  Nartsan nostelut
Kentälle päästyäni näen ensimmäisenä kaksi reipasta työntekijää huvipuistoklassikon, Narunvedon, luona. Pelipalkinnot tulevat isoissa pahvilaatikoissa, joista ne laitetaan esille peleille. Aiemmin tytöt ovat myös askaroineet palkinnot kiinni naruihin. Mutta yhtä kaikki, nostelua ja kyykkimistä täälläkin tehdään.

 
5. Ajolaitteenhoitajien kilometriurakka

Take Offilla koulutetaan uusia ajolaitteenhoitajia. Vastaavat Hanna ja Antti ovat kauempana valvomassa tilannetta. Mitenkäs täällä, aika staattiseltahan tuo työ äkkiseltään vaikuttaa? Hanna nauraa ja kertoo, että laitteiltahan löytyy kaikenlaista fyysistä tekemistä. Esimerkiksi pienempien laitteilla nostellaan lapsia paljon, Tukkijoella siirrellään asiakkaiden kasseja (jotka ovat kuulemma välillä aikamoisia tiiliskiviä). Ja yllättäen joillakin laitteilla kävellään hyvinkin yli kymmenen (10!) kilometriä päivässä. Esimerkiksi Koskiseikkailun kannella ja Red Baronilla tulee kilometrejä hyvinkin herkästi. Ja Tornadon ja Trombin turvakaaret antavat hyvää yläselän ja oikojien treeniä. Eli ei mitään turhaa hommaa liikunnallisessakaan mielessä.

Hanna ja Antti kertoivat lisää ajolaitteenhoitajien päivästä.

Uusia laitekuskeja koulutetaan Take Offilla. Kohta alkaa pyöritys!

6. Aurinkoterassilla nostellaan

Matkaa jatkaessani törmään kahteen reippaaseen nuoreen mieheen. Kesätyöntekijät tulevat yleensä viikkoja ennen puiston aukeamista töihin siivoamaan ravintoloita ja kioskeja talven jäljiltä. Hommaan kuuluu myös pöytien ja tavaroiden nostelua paikasta toiseen. Aurinkoterassilla pistetään paikkoja kuntoon kesän ensimmäisiä asiakkaita varten.


Siitä se terassi rakentuu. Vielä tuulee viileästi Näsijärveltä, mutta kohta puhaltelevat kesän lempeät tuulet.

7. Haravointia purolla

Matkan varrella törmään huollon työnjohtajaan Teroon, joka on joutunut haravan varteen. Pelitorin varrella oleva puro pitää puhdistaa talven aikana veteen joutuneista lehdistä. Yleensä huollon työt ovat kyllä fyysisempiäkin, mutta ihan mukavaa verryttelyä haravointikin on. Isommat haravoinnit Särkänniemen alueella suorittaa puutarhaosasto ja välillä talkoolaisetkin.

Lehtiä ja roskia nousee tasaisella tahdilla.

8. Hevosten nostelua ja Kahvikupposia huollon tapaan

Mitäs täällä tapahtuu? Karamelli-karuselli on löytänyt uuden paikan uudistetulta Pelitorilta. Itse laite on jo siirretty muutama viikko sitten paikoilleen, nyt vain täytyy löytää hepoille oikeat kohdat. Hevosia nostellaan kahden hengen voimin ja aika sutjakkaasti ne näyttävät paikoilleen menevänkin. Ja heti naapurista löytyy huollon kavereita Kahvikupeilta. Laitteen alustaa pitää säätää, jotta se ei ota reunoihin kiinni. Ensin käännetään kammesta ja sitten potkitaan vauhtia. Huollon tehtävät ovat varmaan Särkänniemen fyysisimpiä. Paljon nostellaan ja kannetaan, viedään ja tuodaan.

Karamelli-heppa löytää paikkansa.

Ensin säädetään tasoa...

..ja sitten potkitaan vauhtia. Nyt ei enää rahise mistään suunnasta.

9. Käsivoimia hattarakioskilla

Yhdessä kioskissa näyttää olevan hirveän iso porukka koolla. Käyn tarkistamassa tilanteen, etteivät vain olisi jääneet jumiin? Ei syytä huoleen, kyseessä on hattaranpyörityskoulutus. Hattara on jokaisen huvipuiston suosikkiherkku. Tytöt kertovat, että tasainen pyörittävä liike tuntuu kyllä päivän jälkeen käsissä ja käsivarsissa. Sokeria pyöritetään pitkin kulhon reunoja ja kas, yhtäkkiä onkin syntynyt hattara!

10. Tukkijoen mäki

Viimeisenä siintää jokaisen Särkänniemeläisen melkeinpä päivittäinen jumppa: Tukkijoen mäki eli tuttavallisemmin Tukin mäki. Se ei näytä mitenkään pahalta, mutta kun sen on kävellyt ylös alas päivän mittaan useamman kerran, niin kyllä siinä hetken on hengästynyt.



Siinä se siintää. Tukin mäki. Huh, huh. Jokaisen sohvaperunan painajainen.

Summa summarum:  paljon tehdään erilaisia fyysisiä töitä päivän mittaan. Listasta puuttuu vielä Delfinaarion päivittäiset uintitreenit, Koiramäen eläintenhoitotyöt lannanluomisineen ja paljon muuta, mitä meillä tehdään.

Jos kuitenkin on tarvetta isommalle TYKY-toiminnalle, niin siihen on elokuussa mahdollisuus! Ja vieläpä ihan Särkänniemessä! Kaksi nelikymppistä, Tullinkulman työterveys ja Särkänniemi järjestävät yhdessä TYKY-päivän, johon voivat yritykset osallistua. Päivän aikana ei tarvitse tehdä huollon hommia tai toimiston töitä, enemmän keskitytään  miten saadaan  hyvät yöunet ja kuinka se oma ajankäyttö helpottuisi. 

Katso ohjelma tästä ja ilmoittaudu koko porukalla heti mukaan!

Kirjoittaja on Särkänniemen markkinointisuunnittelija (ja sohvaperuna) Taru

Krista toi auringon Särkänniemen avajaisiin

Särkänniemen kesäkausi alkoi upeasti pääesiintyjä Krista Siegfridsin keikalla. Päälavan eteen kerääntyi suuri fanijoukko. Valloittava ja faneilleen omistautuva esiintyjä jäi jakamaan nimmareita ja ottamaan selfieitä vielä pitkään huvipuiston sulkeutumisen jälkeen.

Kristalla on paljon muistoja Särkänniemestä.

– Metrilaku on lempiherkkuni. Kesäisin lähdimme Kaskisista koko perheen voimin viettämään Särkänniemi-päivää. Kerrankin satoi, mutta ei se meitä pikkuveljen kanssa haitannut. Olen ollut täällä myös luokkaretkellä. Teininä joskus 2000-luvun alussa olimme Tampereella tanssiryhmän kanssa jossain tanssitapahtumassa. Samalla kävimme Särkänniemessä. Minua harmitti, etten päässyt vielä 140-senttisten laitteisiin!

Avajaispäivänä Krista kuitenkin ehti Tornadon ja High Voltagen kieputettavaksi.

– Menin sinne salaa huppu syvällä päässä. Tornadossa huusin koko ajan. Lapsenakin tykkäsin eniten vuoristoradoista. Jos raja oli 140 cm, seisoin varpaillani ja toivoin parasta.

Ennustukset povasivat sadetta koko avajaispäiväksi, mutta Krista toi auringon mukanaan. Mitä jos olisi satanut?

– Onhan se tietysti vaarallista, jos tanssijat vetävät koreografiaa märällä lavalla, eivätkä instrumentitkaan tykkää kastumisesta. Mutta keikka on aina vedettävä.

Suomiräppiä olisi ollut kiva kokeilla

Keväällä Krista on työstänyt uutta albumiaan ja osallistunut Tähdet tähdet -ohjelmaan. Ohjelmasta putoaminen harmitti aluksi, sillä olisi ollut mukava kokeilla vielä suomiräppiä.

– Olen todella iloinen, että sain kokea oopperan. Mutta loppujen lopuksi se on vain viihdeohjelma. Ja nythän me kaikki artistit pääsemme vielä esiintymään finaalissa.

Vappuna Krista oli studiolla tekemässä uutta levyä, mutta ehti viettää aikaa myös perheensä kanssa. Särkänniemen keikka oli ensimmäinen kevättauon jälkeen. Toukokuussa Krista esiintyy vielä Espoossa ja Kotkassa. Kesän kaikkia konsertteja ei ole lyöty lukkoon eikä osasta saa vielä hiiskua.

– Nämä saan kuitenkin jo kertoa. 13.6. esiinnyn Senaatintorilla ja 27.6. Helsinki Pridessa Kaivopuistossa. Prideen odotetaan 40 000 kävijää.

Erityisiä kesäsuunnitelmia artisti ei pysty tekemään, sillä albumi täytyy saada syksyksi valmiiksi.

– Mutta on minulla yksittäisiä vapaapäiviä silloin tällöin. Voihan sitä ottaa vaikka äkkilähdön jonnekin. Kihlautuminen syksyllä Malediiveilla oli ihana yllätys. Kyllä minä sitä kosintaa vähän osasin aavistaa, koska silloin tuli 10 vuotta yhdessäoloa täyteen.

Kirjoittaja on markkinointiviestinnän harjoittelija Tanja.

Kuvat: Atacan Ergin ja Krista Siegfridsin Instagram-tili.

Kouluttautumassa huvilaitteilla

Myyntipäällikkö Jaana, ajolaitevastaavat Antti ja Hanna sekä käyttöpäällikkö Kirsi 
kouluttavat ryhmävastaavia auditorio Uppeluksessa.

Edellisessä blogauksessa käsiteltiin kioskien jäätelökoulutuksia. Samaan aikaan JäätelöAkatemian koulutuksen kanssa myös Särkänniemen ajolaitteenhoitajat kouluttautuivat vastaanottamaan kesän ensimmäiset asiakkaat: opeteltavana olivat kaikki huvilaitteet Possujunasta Tornadoon.

Ajolaitetoimintojen esimiehinä toimivat ajolaitevastaavat Hanna ja Antti. He vastaavat läpi kesän ajolaitteiden toiminnasta ja pitävät paletin kasassa. Ennen kauden alkua ajolaitevastaavien tehtäviin kuuluu paitsi kesätyöntekijöiden rekrytointi muiden esihenkilöiden kanssa, myös paljon paperitöitä, kuten uusien työntekijöiden tietojen käsittelyä ja työsopimusten tekoa sekä työohjeiden valmistamista. Ajolaitevastaavat ovat Särkänniemen huvilaitteiden asiantuntijoita, jotka osaavat myös ajaa kaikkia laitteita ja kouluttaa työntekijöitä laitteille.

Ajolaitevastaava Hannan työhön kuuluu myös paljon toimistotöitä.

Ajolaitteiden ryhmävastaavia ohjeistetaan koulutuksia varten.

Keskustelullisissa koulutuksissa on mukava tunnelma.

Kesällä ajolaitevastaavan työnkuva monipuolistuu entisestään, kun puisto on avoinna joka päivä. Kaikkien kesätyöntekijöiden työvuorolistat tehdään hyvissä ajoin, mutta kun töissä on kymmenittäin ihmisiä, lähes päivittäin tulee yllätyksiä: yksi sairastuu, toinen myöhästyy vähän bussin takia, kolmas nukkuu pommiin. Ajolaitevastaavat kokoavat palapelin tarvittavilta osin uudelleen kasaan joka aamu ja pitävät sitä koossa läpi päivän. He järjestävät pikasijaisia ja soittelevat tarvittaessa lisää työntekijöitä töihin. Päivän aikana he myös valvovat työn sujumista ja ohjeistavat ja ovat mukana auttamassa laitteiden satunnaisissa häiriötilanteissa yhteistyössä huvipuiston huoltohenkilöstön kanssa. Lisäksi vastaavat toimivat kesätyöntekijöiden tukena ja turvana haastavissa tilanteissa, joita asiakaspalvelutyössä väistämättä syntyy. Myös erilaiset kokoukset rytmittävät työaikaa. Vastaavan työ on henkilöstöjohtamista, kaaoksenhallintaa ja asiakaspalvelua.

Koulutuksessa – ja läpi kesän – ajolaitevastaavien apuna ovat ajolaitteiden ryhmävastaavat, Särkänniemen laitteilla monta kesää työskennelleet konkarit, jotka aloittavat koulutukset jo ennen muita ajolaitteenhoitajia. Yhdessä ajolaitevastaavat ja ryhmävastaavat aikatauluttavat ja toteuttavat koulutukset. Kesällä ryhmävastaavat ovat niitä, joita ajolaitevastaavat useimmin järjestävät laitteille pikasijaisiksi, ja he myös kouluttavat ajolaitteenhoitajia uusille laitteille pitkin kesää aina tarpeen mukaan. Kaikki kuskit eivät näet opettele ajamaan kaikkia laitteita, vaan ajolaitteenhoitajat on jaettu laiteryhmiin. Näin koulutukset on mahdollista järjestää tehokkaasti, mutta kukaan ajolaitteenhoitaja ei joudu olemaan koko kesää – tai edes kokonaista päivää – yhdellä ja samalla laitteella.

Uudet ja vanhat ajolaitteenhoitajat kouluttautumassa Tyrsky-kuskeiksi.

Tornadon kaarien sulkeminen sujuu jo – enää puuttuvat asiakkaat.

Laitteen tarkkailu ajon aikana kuuluu ajolaitteenhoitajan tärkeimpiin tehtäviin.

Myös MotoGeellä koulutus sujui iloisissa tunnelmissa.

Kesällä ryhmävastaavat huolehtivat ajolaitteenhoitajien taukokierroksista ja toimivat muutenkin ajolaitevastaavien apureina erilaisissa huvilaitteisiin liittyvissä asioissa. He ovat myös linkki vastaavien ja muiden ajolaitteenhoitajien välillä. Tällä hetkellä ryhmikset ovat avainasemassa, kun uusia ajolaitteenhoitajia koulutetaan. Tässä apua saadaan tietenkin myös niiltä ajolaitteenhoitajilta, jotka ovat työskennelleet Särkänniemessä aiemminkin – kaikki kuskit eivät ole joka vuosi uusia.

Tavallisen ajokoulutuksen lisäksi koulutuspäivinä harjoitellaan toimintaa poikkeustilanteissa, kuten silloin, kun asiakkaat täytyy häiriön vuoksi evakuoida laitteesta kesken ajon. Tällaiset tilanteet ovat kesällä hyvin harvinaisia, mutta koulutus on välttämätöntä, jotta ajolaitteenhoitajista tulee niitä rautaisia ammattilaisia, joita laitekuskeina kesäisin näemme. Särkänniemi panostaa koulutukseen: kukaan kuski ei joudu laitteen puikkoihin yksin, mikäli hän ei tunne oloaan varmaksi. Voimme siis luottaa, että Särkänniemen synttäreillä lauantaina meitä kyydittävät laitteissa jo osaavat tekijät!

Kirjoittaja on markkinoinnin kausityöntekijä, sisällöntuottaja Marianna, joka ennen kääntymistään toimistolaiseksi työskenteli Tukkijoki-tiimissä ajolaitteenhoitajana kolme kesää.

Särkänniemen herkullisin koulutus

Huvipuiston avajaiset lähestyvät ja kesätyöntekijöitä perehdytetään monenlaisiin tehtäviin. Yksi herkullisimmista perehdytyksistä on jäätelökoulutus. Tänä vuonna Pingviini palaa Särkänniemeen ja juhlii yhdessä Särkänniemen kanssa syntymäpäiviään. Pingviini täyttää jo komeat 80 vuotta.

JäätelöAkatemian jäätelörehtori Armi opetti ensin teoriaa jäätelön käsittelystä, pallon pyörityksestä ja hygieniasta ja näytti sitten vielä käytännössä, miten vohvelit ja pallot punnitaan, kuinka syntyy hattu ja tuplapallo ja miten tehdään näyttävä jäätelöannos pikariin. 40 tulevaa jäätelökioskin pitäjää kuunteli tarkkaavaisena.

Sitten päästiin harjoittelemaan. Zeinabin ensimmäisestä pehmiksestä tuli hieman liian suuri, 157 grammaa, kun tavoite oli 120 grammaa. Tämä on 20-vuotiaan Zeinab Dahanin ensimmäinen työkesä Särkänniemessä. Hän työskentelee 20 hengen ryhmässä, joka pyörittää Voffelikulmaa, Peliherkkua ja Torikahvilaa.

Pehmisainetta laitettiin koneeseen 12 litraa, jotta harjoitteluun riitti varmasti raaka-ainetta.

Paula (etuvasemmalla), Pinja ja Laura harjoittelivat pallojen pyöritystä myyntiedustaja Juhan opastuksessa. Laura ja Paula tulevat työskentelemään Koiramäen kahviloissa. Paulalle tämä on jo toinen kesä Mauri Kunnaksen satumaailmassa. Pinja tehtailee jäätelöannoksia Koskiaukion Koskikioskissa ensimmäistä kesää.

Lauran pallo jäi hieman liian pieneksi, 78 grammaan. Ihannepallo painaa 90 grammaa. Harjoitus tekee mestarin.

Kesän uutuusmakuja irtojäätelöistä ovat Nestlén banaani-kinuski (VL), Ainon vaniljainen suklaahetki (L) ja Ainon marjainen jogurttijäätelöhetki. Aino-jäätelöä tarjoaa Kahvila von Guggelböö. Tuuteista ja puikoista löytyy myös uutuuksina Pingviini nougat sydän, Aino-tuutit, Classic maitosuklaa-lakritsi, TuttiFrutti-puikko (L) ja Pirulo Watermelon -mehujää.

Kirjoittaja on Särkänniemen markkinointiviestinnän harjoittelija Tanja.

Synttärijuhlat 2.5. ja muistojen kesä

Lauantaina juhlitaan 40-vuotiasta Särkänniemen huvipuistoa. Nyt on siis aika muistella 40 vuoden ajan tapahtumia ja ennen kaikkea käynnistää mahtava uusi muistojen huvipuistokesä.

Omat ensimmäiset Särkänniemi-muistoni liittyvät karuselliin, jossa valitsin aina saman vihreän lava-auton ja otin ne kesän perinteiset leikki-ikäisen vauhdin hurmaan sopivat karuselliajelut. Kouluikäisenä rämäpäisempää huvipuistohurvittelua höystettiin tutuilla perinteillä kuten hattaransyönnillä ja narunvedolla. Mahtaakohan eräskin lapsuudenystäväni vielä muistaa sen kesäisen päivän huvipuistossa, kun kiepuimme yhden päivän aikana kolmetoista kertaa Sky Flyerissä…Voi apua!

Lauantaina 2.5. juhlitaan kertyneitä muistoja ja kerätään taas uusia! Särkänniemen 40-vuotissyntymäpäivänä kaikki laitteet ja kohteet ovat avoinna ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Päivä on täynnä hauskaa ohjelmaa, ja Särkänniemen päälavalla esiintyy ihastuttava Krista Siegfrids! Lavalla esiintyy myös entisten särkänniemeläisten omia yhtyeitä. Pelitorilla Tampereen Kotkat -torvisoittokunta puhaltaa Särkänniemeen juhlatunnelman ja kakkukahvipöytä on katettuna. 

Monta Särkänniemi-muistoa liittyy Troikaan, sillä onhan tuo huvilaiteklassikko huvittanut jo vuosikymmenten ajan Särkänniemi-kävijöitä. Synttärijuhlien kunniaksi 2.5. on Troikaan koko päivän ilmainen sisäänpääsy. Ottaakohan kieputus yhtä hyvin mahan pohjasta kuin viime kesänäkin? Tänäkin kesänä on toki myös Särkänniemen huvipuiston alueelle viime vuotiseen tapaan ilmainen sisäänpääsy. Tarkemman ohjelman synttäripäivältä voi tarkistaa täältä. 

Onko sinulla jokin muisto tai valokuva Särkänniemestä, jonka haluaisit jakaa kanssamme? Juhlavuoden kunniaksi olemme keränneet Särkänniemi-muistoja, joita jaamme pitkin kesää Särkänniemen sosiaalisen median kanavissa sekä paikan päällä huvipuistossa. Vielä ehdit, sillä muistoja ja tarinoita voi lähettää 1.5. asti. Kaikkien muistonsa lähettäneiden kesken arvotaan viisi kahden hengen elämysrannekepakettia. Tarinat ja kuvat voi lähettää sähköpostilla huvipuisto40@gmail.com. Minna ja Päivi ovat jo jakaneet omat muistonsa ja valokuvansa, tässä siis muutama tunnelmapala vuosien takaa. 

"Ohessa muutama kuva Särkänniemestä vuosien varrelta omasta ja myös lapsieni lapsuudesta 1975 - 2012.

Kävin vanhoja dioja läpi ja niiden joukosta löytyi myös vuonna 1975 otettuja kuvia Särkänniemestä. Olin silloin kolmevuotias, joten hirveästi muistikuvia ei ole. Mieleen on kuitenkin elävästi jäänyt hylkeet ja niiden ruokkiminen.

Tällä hetkellä olen 11- ja 7-vuotiaiden tyttöjen äiti ja asumme Tampereella. Särkänniemi kuuluu joka kesän ohjelmaan ja monena vuotena on tytöillämme olleet kausikortit. Nykyään siis Särkänniemessä tulee käytyä jopa kymmenen kertaa kesässä oman perheen kanssa. Tietysti myös kylässä käyvät tuttavaperheet ja sukulaiset viedään Särkänniemeen! Särkänniemi-kautemme alkaa perinteisesti Vappuna ja loppuu elokuussa. Ensimmäinen laite on tietysti aina hevoskaruselli!" -Päivi-

”Kuva on vuodelta 1981, jolloin olin 2,5 vuotias. Ihastellen olen jäänyt katselemaan kukkoa, mutta kuvan jälkeinen tilanneei ole iha n yhtä ihastuttava: Kukko halusi osansa jäätelöstäni! Edelleen tänä päivänä olen suuri jäätelön ystävä ja nykyään pidän paremmin huolta ettei muut pääse osingoille...” - Minna -  

Nyt kun kesä on vielä ihan alussa on syytä vinkata myös kausikortista. Särkänniemen Kesäkausarilla huvittelet koko kesän. Kesäkausarin etuhinta 99 eur on voimassa 31.5. asti ja sen voi ostaa verkkokaupasta vaikka heti. Tästä voit klikkailla itsesi ostoksille verkkokauppaan.

Nähdään lauantaina juhlahumussa! Paljon onnea, Särkänniemi!

Kirjoittaja on Särkänniemen markkinointipäällikkö Tiia. 

Faktoja pullokuonodelfiineistä (Tursiops truncatus)

Pullokuonodelfiini (myös pullonokkadelfiini) on 30–40 delfiinilajista yleisin ja tunnetuin. Sitä tavataan merissä ympäri maailmaa napa-alueita lukuun ottamatta. Delfiinit kuuluvat hammasvalaisiin ja ovat merinisäkkäitä, eli ne hengittävät keuhkoilla hengitysaukon kautta ja synnyttävät eläviä poikasia.

Aikuinen pullokuonodelfiini on 2–4 metriä pitkä ja painaa 150–650 kg. Delfiinit voivat elää yli 40-vuotiaiksi. Delfinaariossa eliniänodote on 25, luonnossa kuitenkin vain 12–15 vuotta luontaisten vihollisten, ravinnon epävarman saannin, roskien, melun, verkkojen ja saasteiden vuoksi. Keskimääräinen elinikä sekä meressä että ihmisen hoidossa on 27 vuotta.

Delfiineillä on hyvä näkö ja kuulo. Ne kuulevat paljon korkeampia ääniä kuin ihmiset ja pystyvät kuulemaan ääniä niin vedessä kuin ilmassa. Delfiinillä on kaksijakoinen suojaväri, tumma selkäpuoli maastoutuu pohjaan eikä vaalea vatsapeite erotu veden pinnalla auringonpaisteessa.

Delfiinit syövät pääasiassa kalaa, ja Särkänniemessäkin niiden ruokavalioon kuuluu monia erilaisia kalalajeja. Ravinnosta delfiinit saavat myös kaiken tarvitsemansa nesteen.

Delfiinit ovat laumaeläimiä, jotka viihtyvät 2–15 yksilön ryhmissä. Joissakin ryhmissä on vain emoja poikasineen, toisissa esimerkiksi vain nuoria delfiineitä tai vain uroksia. Lauman jäsenet eivät välttämättä ole lainkaan sukua toisilleen. Delfiinit kommunikoivat keskenään ääntelemällä erilaisin vihellyksin ja naksahduksin. Delfiineillä on myös erityinen kaikuluotausaisti, jonka avulla ne suunnistavat ja paikantavat kohteita sekä saalistavat.

Delfinaariossa olosuhteet ovat toisenlaiset kuin meressä. Ei kuitenkaan ole totta, että delfiinien pitäisi päästä uimaan pitkiä matkoja ja sukeltamaan syvälle elääkseen ja voidakseen hyvin. Pullokuonodelfiineitä on kahta ekotyyppiä: rannikolla ja avomerellä eläviä. Särkänniemen delfiinit ovat rannikkotyyppiä, joiden päivittäinen elinpiiri on noin 3–5 metrin syvyisissä merenlahdissa ja poukamissa.

Luonnossa ravintoa etsiessään ja paetessaan delfiinit voivat uida päivässä kymmeniä kilometrejä jopa 35 kilometrin tuntinopeudella ja sukeltaa kymmenien metrien syvyyteen. Tarvittaessa ne pystyvät pidättämään hengitystään 10–15 minuuttia. Jos ruokaa kuitenkin on saatavilla lähempänä ja helpommin eikä vihollisia ole, delfiinit pysyvät luonnossakin mielellään matalikossa ja uivat vähemmän.

Eläimen hyvinvointi on laaja käsite, johon liittyvät eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille. Jotta hyvinvointi voidaan taata, on eläimillä oltava oikeus hyvään kohteluun, positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin, lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja hyvään terveyteen ja toimintakykyyn. Nämä kaikki osa-alueet on otettu tarkasti huomioon Särkänniemen delfiinien hoidossa.

Delfiinien poikaskuolleisuus on korkea sekä luonnossa että delfinaariossa. Särkänniemen Delfinaariossa on koettu surullisia poikaskuolemia, mutta niiden syy on aina ollut elimellinen eivätkä ne ole selitettävissä allasolosuhteilla.

Delfiinit ovat hyviä oppimaan ja muistamaan, ja ne voivat oppia ymmärtämään käsimerkein viitottuja pyyntöjä. Niillä on myös ruumiinkokoonsa nähden isot aivot. Älykkyyden määritteleminen ja mittaaminen on hyvin vaikeaa, sillä kaikki eläimet käyttävät aivojaan oman elinympäristönsä ja oman hengissä säilymisensä kannalta sopivalla tavalla, jota ulkopuolinen ei välttämättä voi ymmärtää. Tämän vuoksi eläimiä ei voi laittaa järjestykseen älykkyyden perusteella.

Eläinten koulutus on avainasemassa ajatellen ihmisen hoivassa olevien eläinten, myös delfiinien, hyvinvointia. Eläin oppii pitämään ihmistä turvallisena ja luottamuksen arvoisena, ja koulutusmetodien perustuessa positiiviseen ehdollistamiseen ja vapaaehtoisuuteen eläin kokee asian myönteisenä.

Näytöksissä nähtävät tehtävät ovat vain pieni osa niistä jokapäiväisistä tilanteista, joissa delfiinin koulutuksella on merkitystä; delfiinimme saavat koulutuksen avulla jatkuvasti virikkeitä ja liikuntaa, jolloin myös kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy. Koulutus on myös välttämätöntä delfiinin hoitoa ajatellen: hoitotoimenpiteet mahdollistuvat ja onnistuvat eläimen kannalta sujuvammin.

Messuriemua Helsingissä ja Tampereella

Särkänniemi oli mukana Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa viime viikonloppuna 10.–12. huhtikuuta. Lapsimessut ovat huisin hauska tapahtuma, jossa niin lapset kuin aikuisetkin viihtyvät erilaisten pelien, leikkien ja tuote-esittelyiden keskellä. Lapsimessuille osallistuu vuosittain satoja yrityksiä ja yhdistyksiä, joiden toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. Kaikkia osallistujia yhdistää kuitenkin se, että tuotteita tarjotaan lapsille ja näiden vanhemmille arjen helpottamiseksi ja ilahduttamiseksi.

Minikorikset viihdyttivät monenikäistä väkeä!

Tilta kannusti pelaajia...

...ja pelasi myös itse!

Särkänniemestä messuille lähtivät tuotepäällikkö Maria, myyntisihteeri Henkka, sisällöntuottaja Marianna, näyttelijä Niklas sekä Tilta-piika Koiramäen maatilalta ja Aukusti Daalkreeni Koiramäen kaupungista. Posse oli hyvä ja tapahtuma kerrassaan hulvaton – oli hauskaa tavata asiakkaita talven jälkeen ja hehkuttaa uutuuksia, joihin palataan blogissakin, kunhan kevät tästä etenee.

Särkänniemi järjesti messuosastollaan arvonnan, jonka voittaja pääsee kesällä koko perheen voimin Särkänniemeen. Arvonnassa piti tietää vastaukset haastaviin kysymyksiin, kuten kuinka monta vuotta Särkänniemen huvipuisto täyttää tänä vuonna ja mikä on Suomen korkein rakennus… Lisäksi osastolla oli kaksi Pelikan minikorispeliä, jotka keräsivät läpi viikonlopun niin isoja kuin pieniäkin innokkaita osallistujia. Pienimmät koripallosankarit saivat heittää palloa pelin reunalla seisten ja isommat heittivät lattialta. Aina pallot eivät lentäneet ihan oikeaan paikkaan, ja allekirjoittanutkin juoksi poispäin kierivän pallon perässä messuhallin läpi useaan kertaan. Hauskaa silti oli!

Maria ja Henkka jututtivat asiakkaita ja auttoivat arvonnan vaikeissa kysymyksissä.

Mimi ja Kuku nähdään kesällä Särkänniemessä!

Aukusti ja Tilta, Koiramäen maskottiparivaljakko, viihdyttivät pikkuväkeä Särkänniemen osastolla. Sunnuntaina he saivat seuraa myös Mimistä ja Kukusta, jotka järjestivät Särkänniemen osastolla päivän aikana useita leikkihetkiä. Mimi ja Kuku muuten tykkäävät Särkänniemestä niin paljon, että he aikovat viettää meillä ensi heinäkuussa viisi päivää viikossa!

Jos Lapsimessujen missaaminen harmittaa tai et vain saa messuhulinasta tarpeeksesi, ei hätää, sillä kevään messuilu ei jää tähän – Särkänniemi on mukana myös ensi viikonloppuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävillä Kotimaan Matkailumessuilla. Tule mukaan, jos haluat kuulla ensimmäisten joukossa kesän uutuuksista! Tapahtuma on osa kevään Supermessuja, joten samalla voi piipahtaa myös esimerkiksi Puutarha- ja Keräilymessuilla. Nähdään messuilla!

Kirjoittaja on markkinoinnin kausityöntekijä, sisällöntuottaja Marianna.